Maya ja lohikäärmeet

Ensimmäisessä unessa oli Maya. Hän on eräänlainen kodinhenki täällä. Yksityiskohdat ovat enimmäkseen unohtuneet mielestäni koska sen jälkeen tuli niin paljon muita unia, mutta tämä uni liittyi jotenkin hänen hattuunsa. Laitoin sen päähäni, ja se mahtuikin hyvin vaikka on aivan liian pieni. Ja se teki minulle jotain, en osaa vielä sanoa mitä.
Muistan myös hohtavan M-kirjaimen.

Toisessa unessa olin taas vanhassa kotitalossa ja kasvatin siilejä pahvilaatikossa. Toisessa laatikossa oli muna josta sanottiin kuoriutuvan lohikäärmeen, mutta epäilin väitettä. Vaan sitten sieltä kuoriutuikin useita lohikäärmeitä. Useimmat olivat vielä ihan pieniä ja sokeita, mutta yksi oli isompi ja jo melkein lentokykyinen. Ymmärsin että tämän yksilön tehtävänä oli pitää huolta muusta pesueesta.
 Syötin lohikäärmeille siilejä. Mietin, mitä tapahtuisi kun siilit loppuvat, mutta sitten ymmärsin että voisin avata ikkunan jotta isompi lohikäärme voi käydä saalistamassa ulkona.
 Erään hyllyn päällä mönki jokin outo lisko. Normaalisti se olisi herättänyt minussa valtavasti mielenkiintoa, mutta nyt ajattelin vain että syötän senkin lohikäärmeille jos ruoka loppuu.

Muistan vielä hämärästi kolmannenkin unen. Sen tarina kertoi tytöstä joka kuoli, mutta tämän ystävät, toinen toistaan erilaisempia olentoja, odottivat häntä tuonpuoleisessa, ja niin he saattoivat yhdessä jatkaa matkaa. Heitä oli ehkä yhteensä neljä.
Unta seuratessa huomasin ajattelevani että tuonpuoleinen oli kuin jostain fantasiakirjasta omaksuttu, kas kun siellä ohjattiin sielut eri suuntiin "hyvien" tai "pahojen" tekojen mukaan, sekä vielä yhteen suuntaan joka oli "tasapainon" seuraajille. Keskimmäisen käytävän symbolina oli torni. Tämä jakaminen vaikutti minusta epäloogiselta, mutta olin pelkkä katsoja joten en protestoinut.
Tämän paikan virkailija kutsui ystäväjoukkoa nimellä joka oli heidän kotimaailmansa nimi, mutta en enää muista sitä. Hän mietti laittaisiko heidät hyvyyden vai tasapainon tielle, mutta päätyi sitten hyvyyteen. Kaikki ystävykset pääsivät samalle käytävälle.

Olin lohikäärme.

Minulla oli paljon jälkeläisiä, he olivat kaikki eri värisiä ja -muotoisia. He olivat juuri lähdössä matkaan pois kotoa, innokkaina näkemään maailmaa. Puhuin heille ja he pysähtyivät.
"Te olette lohikäärmeitä, teillä tulee olemaan vihollisia."

Sanoin että heidän tulee lähettää omat jälkeläisensä pois heti kun nämä ovat tarpeeksi vanhoja tulemaan toimeen omillaan. Koska muuten heidän vihollisensa voisivat koitua nuorempienkin tuhoksi. He olivat hämmentyneitä ja peloissaan sanoistani, kaikki paitsi yksi. Hän katsoi minua tiukasti ja ymmärsi mistä puhuin.

Jokin oli tulossa tuhoamaan minut. Mutta näin tämän unen ikäänkuin käänteisessä aikajärjestyksessä. Uni alkoi siitä kun viholliseni tuli, ja sen jälkeen olin menneisyydessä lähettämässä pienokaisia pois. En osaa selittää.
Toivon että he ottivat neuvostani vaarin, ja että viholliseni ei saanut heitä.