Olin hyvin kevyessä unitilassa, lähes valveilla. Se on erityinen unitila, niin kevyt että tiedostan silmäluomieni läpi paistavan auringon ja kuulen naapuruston äänet, mutta kuitenkin unet ovat todellisia ja eläviä, riippumattomia tietoisesta tahdostani.
Suurin osa yksityiskohdista on nyt haihtunut mielestä, mutta muistan että unessa oli identiteettiään murehtiva robotti, jolle joku toinen henkilö tarjosi erikoisen viisauden. Kirjoitin sanat ylös välittömästi herättyäni, ja ne menivät jotakuinkin seuraavasti: "Jos joku valitsee taivaalta tähden ja matkaa sen luokse miljoonia/miljardeja kilometrejä/valovuosia (luvut ja mittayksiköt olivat vähän epäselviä), hän saa huomata etteivät sen ympärillä asuvat olennot ole lainkaan hänen kaltaisiaan karkeine ihoineen ja outoine lauseineen."
En ole varma mitä nimettömäksi jäänyt filosofi oikein tällä tarkoitti, mutta ymmärsin että hän yritti lohduttaa robottia. Kirjoitin tämän kuitenkin ylös, koska on harvinaista että saan näin pitkän lauseen tuotua unesta valvemaailmaan.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment